6. Kasvatuksen tavoitteet ja toteutus
6.1. Hyvä kasvatustapa

Eläinten hyvinvointi

Jalostustyössä kissojen hyvinvoinnin ja terveyden tulee olla etusijalla. Kasvattajan on luotava olosuhteet,

jotka tarjoavat turvallisen ja virikkeellisen kodin kissoille. Harrastuksen edetessä on tavallista, että kissojen

lukumäärällä on taipumus kasvaa, jo vanhempien ja leikattujen, entisten kasvatuskissojen takia. Kasvattajan

on kuitenkin pyrittävä pitämään kissamääränsä kohtuullisen kokoisena, lauman jokaisella yksilöllä tulee olla

turvallinen elinympäristö. Suuri määrä kissoja liian pienessä tilassa lisää niiden stressiä ja laskee

vastustuskykyä, joka puolestaan voi lisätä koko kissalan infektiopainetta. Lisäksi arat tai vetäytyvät kissat

saattavat jäädä ilman tarvitsemaansa huolenpitoa.

Erityisvastuu pentueista

Kasvatusnaaraan tiineys ja pentujen syntymä sekä näiden kasvu aina luovutusikään asti muodostaa

ajanjakson, joka vaatii erityishuomiota ja normaalia suurempaa vastuuta kasvattajalta.

Kissojen terveyteen liittyvät riskit voivat pentueaikana olla suuria, joten hyvään kasvatustapaan kuuluu myös

ennakoiva taloudellinen varautuminen yllättävien tilanteiden varalta. Eläinlääkärin apua on tarvittaessa

käytettävä viipymättä, pentujen taikka emon terveys ei saa olla uhattuna kasvattajan taloudellisen tilanteen

takia. Ravinnon on oltava ravitsevaa ja laadukasta sekä emolle että pennuille, jo niin tiineyden aikana kuin

myös synnytyksenkin jälkeen. Sijoituskoti yleensä on tietotaidollisesti kokematon, joten kasvattajan tulee

parhaansa mukaan sitä auttaa, etenkin jos pentue hoidetaan sijoituskodissa. Jos sijoituskoti kokee, ettei pysty suoriutumaan pentueen hoidosta tai jos yhteistyön jatkaminen osoittautuu mahdottomaksi, kasvattajan on otettava vastuu pentueesta.

Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus

Luottamus on kaiken a ja o kissankasvatustyössä, yhteisesti sovituista asioista on pidettävä kiinni. Suomessa 

sopimusoikeudella on hyvin vahva lain suoja, mm. suullinen sopimus on juridisesti yhtä pätevä kuin kirjallinen sopimus.* Kissankasvatukseen liittyvät sopimukset on kuitenkin syytä aina tehdä kirjallisesti, mieluiten Kissaliiton määrämuotoisia sopimuksia käyttäen, kaksin kappalein ja molemmat kappaleet kummankin osapuolen allekirjoittamina. Oikeudenmukaisuus –periaatteen toteutumiseksi sopimuksia tehtäessä on tuotava esille kaikki sellaiset seikat, joilla on tai voi olla oleellinen merkitys. Oikeustoimien tulee olla reilut molemmille osapuolille, myös jälkikäteen tarkasteltuina.

Taloudellinen riippumattomuus

Kasvattajan oma kasvatustyö ei voi perustua muilta kissaharrastajilta vastaanotettuun luototukseen.

Kasvattaja vastaa kasvatusnimensä alla olevien kissojensa tuotoista ja kuluista, taloudellisen riskin kuuluu

pääsääntöisesti olla kasvattajalla.** Vakiintuneiden tapojen mukaisesti esim. sijoituspentueen aiheuttamat

kustannukset kuuluvat pääsääntöisesti kasvattajalle, jonka kasvatusnimen ja omistuksen alla toimitaan. On

taloudellisesti ja eettisesti kestämätöntä, jos pentueisiin liittyvät kustannukset ja työ ulkoistetaan ja

kasvattaja itse kerää työn tuloksen ja tuoton. Jos kasvattajan taloudellinen tilanne on heikentynyt, paras

vaihtoehto voi olla pitää taukoa kasvatuksessa kunnes taloudellinen tasapaino palautuu. Realiteetit on

ymmärrettävä, kissankasvatustyö ei voi toimia liiketaloudellisella pohjalla.

Vakiintuneet käytännöt

Hyvään kasvatustapaan kuuluu, että toimitaan yleisesti hyviksi ja toimiviksi tunnettujen käytäntöjen mukaan.

Niitä ovat esim. aiemmin mainittujen määrämuotoisten sopimuspohjien suosiminen, yleensäkin eri

asiakirjojen oikeellisuudesta ja tietojen riittävyydestä huolehtiminen tai pennun myyminen vähintään

luovutusikäisenä ja Kissaliittoon rekisteröitynä. Tärkeintä ei ole luettelo parhaista toimintatavoista, vaan että

kasvattajan toimintaan liittyy jonkin asteinen ennustettavuus. Suosimalla vakiintuneita, hyväksi koettuja

käytäntöjä toiminta on läpinäkyvämpää ja sopimusosapuolten riskit pienempiä.

Vastuu jalostustyön suunnasta

Heikko genetiikan tuntemus yhdistettynä ulkonäköseikkojen korostamiseen jalostustyössä ei ole hyvä

yhdistelmä. On tärkeää, että kasvattaja seuraa kasvattamansa rodun yleistä kehitystä, etenkin sen

terveystilannetta. Hyvään kasvatustapaan kuuluu, että omaa jalostustyöhön kuuluvaa tietämystasoa

vähitellen kartutetaan ja syvennetään, myös genetiikan alalta. Rotumääritelmän mukaiset, terveet ja

hyväluonteiset kissat ovat vastuullisen kasvatustyön lähtökohta.

6.2 Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta

BaJaVa ry:n terveystyöryhmä vastaa BaJaVa:n kasvatuksen tavoiteohjelman seurannasta.

BaJaVan terveyskysely on edelleen avoinna ja siihen jokainen itämaistyyppisen kissan omistaja täyttää

kissojensa tietoja. Vastausten perusteella terveystyöryhmä pystyy jatkossakin seuraamaan rotujen

terveystilannetta ja nostamaan esille mahdollisia ongelmia.

Kasvattajat täyttävät BaJaVa ry:n kotisivuilla olevan pentukyselyn pentujen ollessa 4-viikkoisia. Kyselyn

täyttäminen on ehtona sille, että pentujen tiedot voidaan lisätä BaJaVan pentuvälitykseen. Kyselyn tulosten

avulla BaJaVan terveystyöryhmä voi seurata pentuekokoja, vastasyntyneiden kuolleisuutta ja rakennevikojen

esiintyvyyttä. Näissä mahdollisesti tapahtuvista muutoksista voidaan tiedottaa kasvattajia ja tarvittaessa

reagoida esimerkiksi konsultoimalla eläinlääketieteen asiantuntijoita ja julkaisemalla suosituksia.