Vuonna 1986 saapui Suomeen ensimmäinen balineesi. Ensimmäinen itämainen pitkäkarva puolestaan tuotiin Suomeen vuonna 1990. Nämä kissat valloittivat pian parin kokeneen ja vastuuntuntoisen kissankasvattajan sydämen saaden heidät omistautumaan kyseisten rotujen kasvatukselle. Balineesit ja itämaiset pitkäkarvat olivat tulleet jäädäkseen.
Balineesien ja itämaisten pitkäkarvojen suosion kasvaessa hitaasti, mutta tasaisen varmasti, koettiin oman yhdistyksen perustaminen tarpeelliseksi. 19. tammikuuta vuonna 1991 pidettiin BALI-JAVANEESI ry:n perustamiskokous. Puheenjohtajaksi valittiin Auli Ojennus, joka toimi puheenjohtajana vuosina 1991 - 1993. Tänä ajanjaksona yhdistys kehittyi pienestä, vielä vihreästä yhdistyksestä hyvin aktiiviseksi ja toimintakykyiseksi yhdistykseksi. Tarja Rantasen aloittaessa vuonna 1994 uutena puheenjohtajana toiminta oli jo lähtenyt hyvin käyntiin - yhdistys järjesti mm. erittäin hyvin menestyneen esittelynäyttelyn Lohjalla. Vuonna 1996 puheenjohtajuus siirtyi hetkeksi jälleen Auli Ojennukselle. Vuonna 1997 puheenjohtajana toimi Tuomo Aro. Hänen aikanaan yhdistys mm. sai omat Internet-sivunsa. Vuonna 1998 puheenjohtajuus siirtyi Jan Nyströmille ja 2002 Inga-Lill Klingbergille. Pitkäaikainen puheenjohtaja, Elina Ferm, aloitti tehtävässään vuonna 2005, vuonna 2021 puheenjohtajaksi vaihtui nykyinen puheenjohtaja Lilja Nyberg.
Yhdistyksen pääasiallisena tarkoituksena on valvoa ja edistää balineesien ja itämaisten pitkäkarvojen kasvatusta ja tunnetuksi tekemistä sekä toimia näistä roduista kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Yhdistys edustaa balineesien ja itämaisten pitkäkarvojen ohella myös näiden kasvatuksessa käytettäviä siamilaisia ja itämaisia.
Yhdistyksen suuri ylpeyden aihe on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti BaJaVa, joka nykyisin ilmestyy sähköisesti. Lehden lisäksi yhdistys myös julkaisee jäsentiedotteita aina tarpeen mukaan. Yhdistyksen toimintaan kuuluu olennaisena osana myös edustamiensa rotujen pentuvälitys, kasvatusneuvonta sekä jäsenistön erilaisten tapaamisten, kuten esimerkiksi jo perinteeksi muodostuneen kesätapaamisten järjestäminen. Yhdistys pitää yhteyttä myös muihin kissayhdistyksiin. Yhteistyökumppaneista merkittävin on SRK Suomen Kissaliitto ry, jonka kanssa yhdistys solmi yhteistyösopimuksen jo vuonna 1994 ja on siitä lähtien jatkanut yhteistyötä.
BaJaVa on ollut myös erittäin aktiivinen rotua ja terveyttä koskevissa kysymyksissä. Mm. BaJaVa:n aloitteesta saatiin laajennettua varianttien käyttöä pitkäkarvakasvatuksessa geenipoolin laajentamiseksi. Myös jäsenten oma-aloitteisen tutkimustyön myötä löydettiin PRA:ta aiheuttava geeni itämaistyyppisissä kissoissa myös Suomessa. BaJaVa ajoi asiansa Suomen Kissaliitolle ja näin saatiin PRA-testisuositus aikaiseksi. Tätä nykyä testaaminen on onneksi levinnyt myös Suomen rajojen ulkopuolelle ja kasvattajat rupeavat olemaan aiheesta valveutuneita. Tällä tavalla pystyttiin pysäyttämään mahdollinen aikapommi heti kättelyssä. Tämän hetken suurin projekti on saada laajin tähän asti tehty kartoitus kategoriamme terveystilanteesta sekä reagoida siihen, asettaa tavoitteet ja tiedottaa niistä.
Tänä päivänä BaJaVa ry:ssä (nimi muutettiin vuoden 2004 alussa) on noin 50 jäsentä ja 15 rotua harrastavaa aktiivista kasvattajaa. Yhdistyksen paras valtti on ehkä juuri pienestä koosta johtuva lämmin yhteishenki ja avoimuus. Pieni joukko rohkaisee myös aktiivisuuteen. Pienen joukon jokainen jäsen on hyvin tärkeä ja jokaisella on konkreettisempi mahdollisuus vaikuttaa. Yhdistyksen jäsenet ovat aidosti kiinnostuneita edustamistaan roduista ja niiden puolesta työskentelemisestä.
©2024 BaJaVa