BaJaVan terveystietokannan tuloksia

Kasvatukseen liittyy olennaisena osana rotujen terveydestä huolehtiminen. Yksittäisen kasvattajan tai lemmikinomistajan vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset ja BaJaVassa onkin nähty, miten tärkeä rooli rotuyhdistyksellä asiassa on. BaJaVa on yhdistyksenä ollut edelläkävijä esimerkiksi sokeuteen johtavan PRA-silmäsairauden ehkäisyssä ja aloitti tämän suhteen aikoinaan pohjoismaisen yhteistyön, jonka seurauksena kasvattajat ovat ottaneet PRA-testit käyttöön ja osaavat välttää sairaiden kissojen kasvattamista. Nykyään PRA-testaus on pakollinen.

PRA-kohun myötä BaJaVassa heräsi tahto seurata rotujemme terveystilannetta systemaattisesti, jotta ongelmiin voitaisiin puuttua mahdollisimman aikaisin. Leena Boswellin johdolla BaJaVan terveystyöryhmä aloitti työnsä vuonna 2011. Työryhmän ensimmäisenä tavoitteena oli nykytilanteen kartoitus, minkä takia laadittiin kaikille itämaiskissojen omistajille avoin terveyskysely. Terveyskysely toteutettiin BaJaVan verkkosivujen kautta (www.bajava.net -> KTO) ja sen teknisestä toteutuksesta vastasi Jari Varinen. GDPR-säännökset vaikeuttivat tietokannan ylläpitoa ja vuonna 2021 kysely siirrettiin toteutettavaksi Google Forms -pohjalle ilman tunnistetietoja.

Vuoden 2011 lopussa avatulla kyselyllä on ollut tarkoitus tavoittaa mahdollisimman laaja kissamäärä. Osa kysymyksiä tehtiin tarkoituksella varsin yleisiksi jotta niihin vastaaminen olisi mahdollisimman helppoa. Iso osa kissojen sairauksista on vielä varsin huonosti tunnettuja, eikä aina päästä kovin tarkkaan diagnoosiin. Tämän takia niputettiin yhteen esimerkiksi kaikki pitkäaikaiset keuhkosairaudet, munuaisten vajaatoiminta syystä riippumatta, sekä kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta. Kissoilla on myös paljon oireita joiden syitä ei välttämättä aina ole tarpeen selvittää tarkemmin, esimerkiksi lyhytkestoinen ripuli, oksennustauti ja silmätulehdukset. Näiden kohdalla ei kyseltykään tarkkaa diagnoosia, vaan ainoastaan oireen esiintymistä. Kyselyn tarkoituksena oli saada laajasta kissamäärästä suuntaa antavia terveystietoja, ja vastausten perusteella tarvittaessa tarkentaa kysymyksiä. Kyselyn vastausten perusteella kysymysten tarkkuus oli kaiken kaikkiaan riittävä, eikä tuloksista jäänyt avoimia kysymyksiä juuri lainkaan.

Kissojen taustat

Kyselyyn on tähän mennessä tullut tietoja 277 kissasta. Eniten vastauksia on tullut siamilaisten osalta (29%, sisältää variantit), toiseksi eniten itämaisten lyhytkarvoista (28%), kolmanneksi balineeseista (23%) ja vähiten itämaisista pitkäkarvoista (19%)(kuva 1). Kyselyn ensimmäisinä vuosina leikkaamattomat naaraat olivat yliedustettuina kyselyssä, eli todennäköisesti kyselyyn vastasi tuolloin lähinnä kasvattajat. Tilanne on muuttunut ja valtaosa kyselyn kissoista on leikattuja, eli vastaukset edustavat paremmin rodun todellista tilannetta, jossa suurin osa kissoista on leikattuja lemmikkejä (kuva 2).

Kuva 1. Eri rotujen edustus kyselyn vastauksissa.

Kuva 2. Leikattujen ja leikkaamattomien urosten ja naaraiden osuus kyselyvastauksissa, %.

Terveyskyselyn alkuvuosina vastauksia saatiin lähinnä hyvin nuorista kissoista. Nyt kyselyn kissoista yli puolet on alle 5-vuotiaita, mutta yli 5- ja 10-vuotiaita on jopa 40% (kuva 3). Monet terveysongelmat ilmenevät vasta myöhäisemmällä iällä, minkä takia iäkkäämpien kissojen tiedot lisäävät tulosten luotettavuutta. Vanhimmat kyselyyn osallistuneet kissat olivat 90-luvulla syntyneitä. Kyselyn kissojen painot vastasivat pitkälti yleistä käsitystä itämaistyyppisten kissojen koosta, ja keskimääräinen paino kissoilla oli 3,8 kg.  

Kuva 3. Kyselyyn osallistuneiden kissojen ikäjakauma.

Käytösoireet

Itämaistyyppisten kissojen tavallisin käytösongelma on kyselyn vastausten perusteella ruoan ahmiminen ja oksentaminen (19%). Narujen, kumilenkkien yms. syömistä esiintyi 15%:lla kissoista ja villan syömistä 7%:lla. Kasvattajien onkin hyvä muistuttaa ensimmäistä itämaiskissaa ottavaa siitä, että narut, kumilenkit ja villa täytyy suolitukosriskin takia pitää poissa kissan saatavilta.

Väärään paikkaa pissaamista esiintyi 11%:lla ja yöhuutelua 11%:lla kissoista, osittain tämä voi tietysti liittyä siihen, että osa kyselyn kissoista oli leikkaamattomia ja virtsalla merkkailu ja huutelu on leikkaamattomilla kissoilla lajityypillinen ominaisuus. Stressiin tai sairauksiin usein liitettyä turkin nyppimistä esiintyi 10%:lla kissoista, varsinaisia ihosairauksia kyselyssä ei kuitenkaan tullut esille. Ihmisiin kohdistuva aggressiivisuus oli todella harvinaista, tätä oli esiintynyt alle 1%:lla kissoista (kuva 4). Muita käytösoireita tuli esille yksittäistapauksina: läheisriippuvuutta, eroahdistusta, muovin nuolemista, leivinpaperin ja nenäliinojen syömistä, arkuutta sekä vain ja ainoastaan Nokian latureiden järsimistä.

Kuva 4. Käytösoireiden esiintyminen (%).

Sairaudet

Hammassairaudet ovat kissoilla yleisimpiä ongelmia ja niin myös selvästi itämaistyyppisillä kissoilla (kuva 5). Ientulehdusta oli 25%:lla ja hammassyöpymää 17%:lla kissoista. Astmaa tai muuta kroonista hengityselinsairautta oli esiintynyt 8%:lla ja allergiaa 6%:lla. Anaalirauhasongelmia oli ollut 3%:lla. Harvinaisempia ongelmia olivat virtsatiekivet (1 %), munuaisten vajaatoiminta (1 %), suolistosyöpä (0,5%), lymfooma (0,5%), diabetes (0,5 %) ja HCM (0,5%).

Tulehduksellisesta suolistosairaudesta kärsi (5,5%). Luku on selvästi noussut terveyskyselyn alkuvuosilta, jolloin tulehduksellista suolistosairautta ei raportoitu juuri lainkaan.

Amyloidoosia ei ollut kyselyn perusteella sairastunut yksikään kissa, mikä on erikoista koska tautiin oli toisen kysymyksen perusteella menehtynyt yksi kissa. Näin laajassa kyselytutkimuksessa on toki aina epätarkkuutta ja osa vastaajista on voinut rastittaa väärän kohdan.

Kyselyssä ei tullut ilmi ainuttakaan kissaa, joka olisi sairastanut silmänpainetautia, epilepsiaa tai kilpirauhasen toimintahäiriötä.

Terveyskyselyn alkuvuosina nisäsyöpää ei raportoitu ollenkaan, nyt 4% kyselyn kissoista oli sairastanut tätä.

Muu-osiossa (8%) tuli esille eri syöpiä, hyvänlaatuisia kasvaimia, hampaiden reikiintymistä, virtsatietulehdusta, kuivasilmäisyyttä, PRA, kohtutulehdus, atopia ja alkava sydämen vajaatoiminta.

Kuva 5. Eri sairauksien tai tilojen esiintyvyys (%).

Kuolinsyyt

Kissoista 32 oli edesmenneitä ja kissojen kuolinsyyt on esitetty kuvassa 6. Kuolinsyynä yleisin oli syöpä (nisäsyöpä, suolistosyöpä, imusolmukesyöpä).

Kolme kissaa oli menehtynyt suutulehduksen seurauksena, kaksi munuaisten vajaatoiminnan, kaksi diabeteksen ja kaksi suolentuppeuman takia.

Amyloidoosi on etenevä ja parantumaton sairaus, jossa kissan eri elimiin, tyypillisesti maksaan ja munuaisiin, kertyy amyloidoosi-valkuaista, joka asteittain tuhoaa kyseisen elimen. Itämaisissa roduissa esiintyvää amyloidoosia tuli esille vain yhdessä kissassa.

Muutkin kuolinsyyt olivat varsin yksittäisiä tapauksia, osassa oli varsin yleisesti vain kuvattu, että kissa oli lopetettu tai että kuolinsyynä oli vanhuus eikä tarkempia taustatietoja kirjattu.

Kuva 6. Eri syistä kuolleiden kissojen lukumäärät.

Oireet

Erilaisia oireita esiintyi monella kissalla, mutta useimmiten vain kerran tai pari (kuva 7). Ripulia oli esiintynyt joka kolmannella kissalla, ummetusta 10%:lla, oksennustautia 7%:lla, silmätulehdusta 14%:lla, hengitystietulehduksia 6 %:lla, korvatulehdusta 3%:lla ja virtsatietulehdusta vain 2%:lla. Samalla kissalla oireita oli useammin kuin kolmasti vain äärimmäisen harvoin. Kohtutulehdus oli ollut 4%:lla kissoista, ja huomioiden naaraiden määrä kyselyssä, oli 10% naaraista kokenut kohtutulehduksen. Monella kasvattajalla yleinen tuntuma onkin, että itämaiset kissat saavat kohtuongelmia herkemmin mitä kissat keskimäärin.

Kuva 7. Yleisoireiden esiintyvyys (%).

Rakenneviat

Rakenteellisia vikoja esiintyi yllättävän vähän (kuva 8). Tavallisin rakennepoikkeama oli häntämutka (4%), rintalastakoukku (2%) ja napatyrä (1%). Tämän kyselyn perusteella varsin harvinaisia vikoja olivat purentavika, synnynnäinen sydänvika, polvilumpion sijoiltaanmenoa (patellaluksaatio), napatyrä ja piilokives. Muu-osioon oli kirjattu oireeton sydämen sivuääni yhdellä kissalla. Lonkkavikaa ja lattarintaa ei ollut esiintynyt yhdelläkään kissalla.

Kuva 8. Rakennevikojen esiintyminen (%).

Kyselyn lopussa vastaajilta kysyttiin tyytyväisyyttä rotuvalintaan. Tyytyväisiä oli 97 %. Kukaan ei ilmoittanut olevansa suoraan tyytymätön, mutta vastaajista 3 % toi esille huolensa kissansa terveydestä tai yllätyksenä tulleesta vilkkaudesta joka haittasi omistajan yöunta (kuva 9).

Kuva 9. Osuus (%) vastaajista jotka ovat tyytyväisiä rotuvalintaansa.

Tulevaisuus
Kyselyn perusteella rotujen terveystilanne vaikuttaa hyvältä. Käytösongelmista nousee esille narujen, kumilenkkien ja muiden esineiden syönti, mikä on hyvä tiedostaa ja kasvattajien informoida etenkin ensimmäistä itämaiskissaa ottavaa. Itämaiset ovat yleisesti varsin ahneita ja taipumus ylipainoon on tiedossa. Ylipaino taas on kissoilla merkittävä terveysriski, joten kissojen ruokavalioon olisi hyvä kiinnittää huomiota. Kyselyvastausten perusteella omistajat olivat kuitenkin onnistuneet varsin hyvin pitämään kissansa kohtuullisissa mitoissa ja vain harva kissa painoi yli 5 kg.

Itämaisten vilkkaus tuli esille kyselyssä omistajan yllättäneenä ominaisuutena. Rodusta kiinnostuneiden olisi hyvä tutustua itämaisiin riittävästi kotioloissa ennen kissan ottamista, ja itämaiskasvattajan varmistaa, että ostaja ymmärtää minkä luonteisen kissan on ottamassa. Moni pitää juuri vilkkaista ja äänekkäistä kissoista, mutta joskus rauhallisempi rotu voi olla parempi valinta.

Terveysongelmista yleisimpiä olivat hammassairaudet, erityisesti ientulehdus ja hammassyöpymät, ja kolme kissaa oli menehtynyt suutulehduksen seurauksena. Hammasongelmat ovat tärkeä tiedostaa jatkossa ja kiinnittää erityistä huomioita jalostukseen käytettävien kissojen suun terveyteen. Kasvattajien on myös hyvä ohjeistaa pennunostajille kissan hampaiden säännöllisellä puhdistuksella (hampaiden harjaus, kissoille tarkoitetun hammastahnan käyttö, hampaiden puhdistukseen tarkoitetut ruuat).

Kohtutulehduksia näyttää esiintyvän itämaisilla jonkin verran. Kyselyssä ei eritelty siitoskissoja ja lemmikkikissoja ja silti kohtutulehdusta oli esiintynyt joka kymmenennellä naaraalla. Yleisesti voidaan suositella, että naaraat, joita ei ole tarkoitus käyttää kasvatukseen, steriloitaisiin mahdollisimman aikaisin, mieluiten jo ennen ensimmäistä kiimaa. Sterilisaatiossa kohtu poistetaan, eikä se siten voi enää tulehtua.

Kroonisia keuhkosairauksia esiintyi yhdellä itämaisella kahdestakymmenestä. Luku on samaa luokkaa mitä yleisesti on raportoitu kissoilla. Vatsakalvontulehdus FIP:n esiintyvyys ei kyselyn eikä myöskään kirjallisuuden perusteella ole itämaisissa roduissa erityisen korkea.

Terveyskyselyn tulosten perusteella terveystyöryhmä on julkaissut kirjallista materiaalia kasvattajille uusille pennunomistajille edelleen jaettavaksi. Materiaalissa on otettu esille yleisimmät rodussa senhetkisen tiedon mukaan esiintyvät ongelmat. Materiaalissa jaetaan informaatiota itämaisten kissojen käytösongelmista (vierasesineiden syöminen), hammasongelmien ja ylipainon ennaltaehkäisystä, sekä tiedotetaan aikaisen sterilisaation hyödyistä. BaJaVan jäsenjulkaisussa on lisäksi tarkoitus julkaista artikkeleita terveysteemoilla.

BaJaVan terveyskysely on edelleen avoinna ja siihen voi täyttää uusien kissojen tietoja. Vastausten perusteella terveystyöryhmä pystyy jatkossakin seuraamaan rotujen terveystilannetta ja nostamaan esille mahdollisia ongelmia.